Jatkamalla sivustomme käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää

Kirjauduit ulos Omilta Sivuilta. Jos kirjauduit ulos vahingossa, voit kirjautua takaisin linkistä. Kirjaudu

Kirjauduit ulos sähköpostista. Jos kirjauduit ulos vahingossa, voit kirjautua takaisin linkistä. Kirjaudu

Kryptologian professori ennustaa: Ihmelaitteet tulevat

Caesarin salakirjoitus, jota Rooman diktaattori käytti kirjeenvaihdossaan. Bealen paperit, joiden väitetään sisältäneen tiedon kulta- ja jalokiviaarteen kätköpaikasta. Salauslaite Enigma, jonka koodin britit onnistuivat purkamaan toisessa maailmansodassa. Kryptologian historia on täynnä uskomattomia tarinoita, mutta tulevaisuus on vielä ihmeellisempi.

Salakirjoitus on aihe, joka on kiehtonut ihmisiä läpi vuosituhansien. Usein lapset innostuvat salaseuroista ja mahdollisuudesta salakieliseen yhteydenpitoon – vaikkei heillä olisi oikeasti mitään salattavaa. Salakirjoituksella on huomattava paikkansa ihmiskunnan historiassa, ja se liittyy vahvasti esimerkiksi molempiin maailmansotiin. Huippuunsa hiotuilla strategioilla ei ole merkitystä, jos vihollinen saa ne selville.

Nykyään salakirjoituksella on oma tieteenalansa. Kryptologia tutkii salakirjoitusmenetelmiä eli kryptografiaa ja niiden ratkaisemista eli kryptoanalyysiä. Sana krypto on lainaus kreikan kielestä ja se tarkoittaa piilotettua tai salaista.

”Minulle kiinnostavinta kryptologiassa on sen tarjoama monipuolinen tutkimuskenttä”, Aalto-yliopiston kryptologian professori emerita Kaisa Nyberg sanoo.

Kesäkuussa eläkkeelle jäänyt, vuodesta 2005 Aalto-yliopistossa työskennellyt Nyberg myöntää kuulleensa usein positiivista hämmästelyä työstään. Ammattina salaustekniikan tutkiminen, kuinka jännittävää! Hänen mukaansa kryptologia onkin mielenkiintoinen tieteenala, sillä salausoppi on ajan saatossa kehittynyt antiikin ajan piirroksista modernin tietoliikenteen tutkimukseksi.

Tieteenalaksi kryptologia kehittyi vasta 1900-luvulla. Sitä ennen salakirjoitus oli hyvinkin kekseliästä, muttei aina kovin tehokasta. Antiikin kreikkalaiset kuljettivat salaisia tietoja tatuoimalla kuvia orjien kaljuiksi ajeltuihin päänahkoihin. Orja lähetettiin usein kuukausia kestävälle matkalle, ja perillä hänen päänsä ajeltiin taas paljaaksi, jotta viesti voitiin lukea.

Myös muinaisessa Intiassa tunnettiin salakirjoitus. Esimerkiksi 100-luvulta peräisin olevassa filosofis-eroottisessa teoksessa Kamasutra mainitaan salakirjoitus, joka on yksi 64 taidosta, joita naisen tulisi osata ja harjoitella. Muita taitoja olivat laulumusiikki sekä kielelliset ja sanalliset ongelmat.
 

Kryptologia näkyy kaikkien arjessa

Kaisa Nyberg on tehnyt komean uran tutkimalla tiedon ja kommunikaation turvaamisen matemaattisia menetelmiä. Hänen ryhmästään on valmistunut kuusi tohtoria, ja hän on kirjoittanut useita tieteellisiä julkaisuja.

”Olen koulutukseltani matemaatikko. Minusta tuli kryptologi, kun menin töihin Puolustusvoimiin vuonna 1987. Reilut kymmenen vuotta myöhemmin siirryin Nokialle tutkimaan matkapuhelinten salausmenetelmiä osana kansainvälistä asiantuntijaryhmää. Tuolloin kehitetyt ratkaisut – kuten 3G, 4G ja Bluetooth – ovat tälläkin hetkellä käytössä miljardeissa kännyköissä ympäri maailmaa”, Nyberg kertoo.

Suurimmalle osalle tavallisista kuluttajista kryptologia kuulostaa hyvinkin – noh, kryptiseltä. Kaisa Nybergin mukaan aihepiiri koskettaa meitä kaikkia, vaikka harva tulee sitä arjessaan ajatelleeksi.

”Kryptologiaa sovelletaan vaikkapa pankkiautomaateissa, salasanoissa ja sähköisessä kaupankäynnissä. Esimerkiksi matkapuhelinoperaattorien nykyisin asiakkailleen tarjoama mobiilivarmenne perustuu kryptologiaan."

Mobiilivarmenteet perustuvat joko RSA- tai ECC-algoritmiin ja erilaisiin tietoturva-avaimiin.

Mobiilivarmenne tarkoittaa kännykän SIM-kortille tallennettuja henkilötietoja ja henkilökohtaista salausavainta. Palvelun käyttäjä voi todistaa henkilöllisyytensä verkossa tai puhelimessa vaivattomasti: käyttäjätunnus on henkilön kännykkänumero ja tunnusluku hänen itse päättämänsä.

”Mobiilivarmenteessa tunnistamisen pohjalta muodostetaan salausavain, joka turvaa kommunikaation. Mobiilivarmenne on turvallisempi ja varmempi kuin kertakäyttöiset salasanat”, Kaisa Nyberg selvittää.

Yksi kiinnostavimmista salausjärjestelmiä hyödyntävistä tulevaisuuden ratkaisuista on esineiden internet – internet-verkon laajentuminen laitteisiin ja koneisiin – joka tuo ihmisten ulottuville ison liudan erilaisia elämää helpottavia palveluita. Jääkaappi voi tehdä kauppalistan ja tilata tavarat, ja kuljetuspalvelu käy nakkaamassa paketin kotiovelle. Tai pesukone tilaa omat pulverinsa ja tulostin musteensa.

Aiheeseen liittyy paljon villejä tulevaisuudennäkymiä. Asiantuntijat ovat ennustaneet, että seuraavien vuosien aikana nettiin yhdistettyjä laitteita on maailmanlaajuisesti jo 20 miljardia.

 

”Kryptologiaa sovelletaan pankkiautomaateissa, salasanoissa ja sähköisessä kaupankäynnissä. Esimerkiksi matkapuhelinoperaattorien nykyisin asiakkailleen tarjoama mobiilivarmenne perustuu kryptologiaan”, Aalto-yliopiston kryptologian professori emerita Kaisa Nyberg kertoo.

 

Kvanttitietokoneet mullistavat salauksen

Kaisa Nyberg kertoo, että tietoturva-asiat nousevat väistämättä esiin, kun esimerkiksi esineiden internetin myötä ihmiset alkavat antaa entistä enemmän henkilökohtaisia tietoja itsestään.

”Kehitteillä olevat kvanttitietokoneet pystyvät murtamaan salausjärjestelmiä. Tämä tulee olemaan alalla seuraava iso murros. Haasteena on, että kun tänä päivänä tehdään sähköisesti jotain – vaikkapa luodaan sähköisen allekirjoituksen standardeja – niin sen pitää olla turvallista parin vuosikymmenenkin päästä. Koko kryptologian historia on ollut kilpajuoksua tekniikan kehittymisen kanssa”, hän sanoo.

Asiantuntijat uskovat kvanttitietokoneen olevan yleisesti käytössä 20-30 vuoden päästä. Monien mielestä siitä tulee varsinainen ihmelaite, jota voi verrata mullistavuudessaan jopa sähkön keksimiseen. Kvanttitietokone selvittää minuuteissa ongelmat, joiden ratkaiseminen veisi nykyiseltä tietokoneelta tuhansia vuosia. Näitä ovat esimerkiksi eräät nykyisin yleisessä käytössä olevat salausagoritmit.

Kryptologian tutkijat selvittävät parhaillaan minkälaisen tavallisella tietokoneella suoritettavan salauksen tulee olla, jotta se kestää myös kvanttitietokoneella tehtävät ratkaisuyritykset ja kehittävät tämän tiedon pohjalta uusia kvanttiturvallisia salausalgoritmeja.

Vahva kryptologia on oleellinen osa tietoturvallisuutta ja nykyään jo erittäin hyvin hallittua ja standardoitua tekniikkaa. Heikot kohdat löytyvätkin useimmiten muualta.

Kaisa Nyberg peräänkuuluttaa jatkossakin yritysten vastuullisuutta ja viranomaisten valvontaa.

”Teknologian kehittyessä viestinnän luottamuksellisuus ja viestintäverkkojen ja -palveluiden turvallisuus vaatii yhä saumattomampaa yhteistyötä kaikkien osapuolten kesken.”

 

Mobiilivarmenne on turvallinen ja helpoin tapa todistaa henkilöllisyytesi netissä. Tunnistautuminen hoituu kätevästi omalla kännykällä. Palvelun kytkentä ja käyttö on maksutonta. Ota Soneran Mobiilivarmenne käyttöön netissä tai Sonera Kaupassa.